Hupsista miten aika karkaa käsistä! Edellisen postauksen kemut meni ja hauskaa oli vaikka yleisöö olikin niukasti. Kuvamateriaalia ei tietenkään tullut otettua vaikka oikein näin vaivaa itseni eteen. Tyypillistä...
Eka työviikko loman jälkeen jo melkein purkissa ja arki on alkanut. Oikeessa elämässä tykkään arjesta ihan valtavasti. On rutiinit ja asiat tulee tehtyä kun ei ole "koko päivää aikaa". Mutta vielä vähän lomaisia tunnelmia. Yhtenä iltana lähdettiin käymään arboretumissa tarkotuksena bongailla oravia. Kamera ladattuna ja leivänkannikat laukussa otettiin suunnaksi Hatanpään kartanon ruusutarha ja sitä ympäröivä puisto. Jos ette kestä ruusu-kuvia niin kannattaa rullata reilusti alaspäin N_Y_T!
Rrrakastan tuota aluetta! Kartano ruusuineen saa tämmöisen piiloromantikon huokailemaan ihastuksesta. Miten voikin olla niin paljon erilaisia ruusuja. Toiset tuoksuvia ja toiset vain väriloistossaan upeita. Ja se kartano luo ihanan tunnelman. En yhtään ihmettele että tuolla järjestetään valtavat määrät häitä.
Noh, oravia ei nähty. Tai okei, nähtiin yksi, mutta se oli paljon kiinnostuneempi joidenkin tyttöjen mansikoista kuin meidän leivästä. Sen sijaan saatiin paljon sorsa-ystäviä leipinemme. Kokonainen pesue! En tiedä montako sorsaa saatiin houkuteltua lammesta, mutta tämän kesän poikaset ei ainakaan ymmärtäny pelätä. Sorsa-mutsi piti kuitenkin tiukasti vahtia vähän taaempana.
Koska ystävämme orava ei suostunut tulemaan kuvausetäisyydelle, kiilasin itse kameran eteen. Ihan perus settiä, valkoinen T-paita, farkkushortsit ja balleriinat. Myös uusi laukku pääsi mukaan retkelle. En itseasiassa ole tainnut muuta laukkua pitääkään sen jälkeen kun tuon ostin. Nappiin meni! Vielä kun löytäisin sen oikean mustan vyön, niin kokonaisuus olisi paljon viimeistellympi.
Olen todennyt vyön etsimisen toivottomaksi. Onhan kaupat vääränään mustia nahkavöitä, mutta kaikissa on joku vika. Mitä vyöostoksilla pääni sisällä tapahtuukaan "ihan kiva mutta njäääh, väärän värinen solki, väärän mallinen solki, mitä matskuu tää on, ei, onks tässä joku kuvio, ei, liian kiiltävä, liian matta..." Luovuin siis etsinnöistä ja luotan siihen että joskus se vain osuu kohdalle.
