Pappahattu ja neitikengät.

Arvatkaa mitä oon tehny!?! Kävin tänään lenkillä, sillä samalla lenkillä millä aina, ja juoksin koko matkan. Koko 7,8km (googlen mukaan) kotiovelta takaisin kotiovelle. Ja mikä hämmentävintä, olisin jaksanut vielä lisääkin. Tuntui että olisin voinut juosta ihan mihin vain. Lisää tämmöisiä energiapäiviä, kiitos. Kohta taidan tiskata ja ehkäpä jopa imuroida ja pestä pyykkiä ja ja ja... Mikä ihme mua vaivaa?

 

Se siitä energiahehkutuksesta. Viime viikolla uskaltauduin esittelemään edelleen talvirupisia kinttujani poiketessani kylillä, ja voi hyvän tähden miten palelin silloin!  Nyt olo noissa kuteissa olisi varmasti kovasti erilainen. Asun ideana oli hattu ja kengät. Näin lyhytkarvaisena on kiva taas käyttää pappalätsää joka ei pitempien hiusten kanssa tuntunut ollenkaan hyvältä. Viime keväänä bongaamani neitikengät vaatisivat uudet korkolaput, täytyy siis poiketa näiden ja parien muidenkin kenkien kanssa suutarilla. Eräätkin vintageunelmat tarvitsisivat uudet pohjat että voisin hipsutella niillä ulkona.

Nyt kiidän käyttämään tätä mystistä energiaani kevätsiivoukseen, jos vaikka rauhoittuisin tästä ja asettuisin normaaliin ameebamoodiin... :D

Namia ja herneitä.

Ja näin on taas pääsiäisestä selvitty kunnialla! Kotona olen käynyt juuri ja juuri nukkumassa, ja välillä en edes sen vertaa. Pyöräilykausi on avattu, samoin terassikausi ja pussisiiderikausi. Ja auringonootokausi varmaan myös. Kaudet on siis auki, tästä on hyvä jatkaa. Yksi kausi mitä ajattelin myös kokeilla, on älä-syö-namia-joka-päivä-kausi. Näitä ja muitakin herkkuja on nimittäin kulunut paljon!

Ja hei! Olen ihan unohtanut esitellä viljelykseni jotka kasvoivat oikein esimerkillisesti heti toisen istutuksen jälkeen. Näitä on hoidettu suurella sydämellä ja suihkittu suihkepullolla melkein joka päivä. Ja olen myös maistanut näitä, maistui ihan herneille, kappas vain... Olkaa hyvät, herneenversoni!

Luova Individualisti.

Tincali oli tehnyt kivan Tunnista itsesi-persoonallisuustestin, ja uteliaisuuksissani pihistin sen eteenpäin. Testi löytyy Namasten sivuilta ja antoi hämmentävän oikean tuntuiset ja mielenkiintoiset tulokset.  Tunnistin itseni todella hyvin molemmista testin antamista tyypeistä. Ainakin omasta mielestäni. Läheiset saattavat olla eri mieltä. Käykää ihmeessä muutkin kokeilemassa mitä testi teistä sanoo, tämä oli kiva!

Ja sitten niihin tuloksiin. Testin mukaan olen eniten tyyppiä 4 Luova Individualisti jota motivoi aitous ja yksilöllisyys. Parhaimmillani olen luova, syvällinen ja ilmaisuvoimainen. Pahimmillani taas loukkaantuva, oikutteleva ja ylitunteellinen. Lisää tyypistä 4 voi lukea täältä.

 

yksilöllinen * syvällinen * tunnerikas * intuitiivinen * ainutlaatuinen * ilmaisuvoimainen * vahva * herkkä * itseään ilmaiseva * syvällinen * aito * intensiivinen * oivaltava * pohdiskeleva * romantikko * intohimoinen * esteetikko * taiteellinen * omintakeinen * dramaattinen * vetäytyvä * tunteellinen * 

Testi kehoitti tutustumaan myös tyyppiin 9 Sopeutuva Rauhanrakentaja. 9-tyyppiä motivoi rauhallinen ilmapiiri ja sopuisa yhteistyö. Parhaimmillaan hyväksyvä, lempeä ja diplomaattinen. Huonoimmillaan saamaton, poissaoleva ja itsepäinen. Lisää tyypistä 9 täällä.

sopuisa * hyväksyvä * rauhallinen * kärsivällinen * ymmärtäväinen * tasapainoinen * diplomaattinen * avoin * tyyni * ystävällinen * sovinnollinen * leppoisa * mukautuva * hyväntahtoinen * vaatimaton * lempeä * kiltti * syrjäänvetäytyvä * itsensä unohtava * omasta rauhastaan nauttiva *

Eka boyfriend.

Vallalla olleen mekkoilun vastapainoksi tarvitaan vähän tasapainotusta. Lasken itseni edelleen farkkutytöksi vaikka nuo hulmuhelmat ovatkin vallanneet alaa vaatekaapissani. Ja koska farkkuperheeni kasvoi aivan uuden mallisilla (itselleni siis uuden mallisilla) farkuilla, täytyy niitä vähän esitellä. 

Tadaaaaa! Boyfriendit aka. ihanan lököt kesäfarkut. Olen sovittanut ehkäpä kymmenet eri bf-farkut ja kaikki on vaan jotenkin haranneet vastaan. Aina on ollut jotakin pahasti pielessä. Päätin kuitenkin antaa H&M alefarkuille mahdollisuuden monista pettymyksistäni huolimatta. Ja ne olivat sopivat. Hyvät. Ja jo valmiiksi vähän risat, joten heti ei tarvitse kaivaa Klorite-purkkia ja raastinta esiin! Jeee!

Kuvat on muuten viime lauantailta ja edellisen illan synttärikemut vähän taisivat painaa päälle, ainakin ilmeistä päätellen. Kovasti vakavana. Kuvassa muuten myös uusi raitahimoon ostettu paita. Tykkään tummansinisistä raidoista (jotka näyttää kuvissa mustilta) ja seilorifiiliksestä, ne vaan kuuluvat kesään, tai ainakin kesän odotukseen. Käytänköhän muuten farkkujani aivan väärin kun en rullaa puntteja? Oli vähän turhan viileää alkaa hifistelemään punttien kanssa. Saatan parantaa tapani kun kesä koittaa ja kärpäset pörisee.

Tähän loppuun haluan vielä kertoa matkasta synttäreille jotka mainitsin jo aikaisemmin. Ensiksikin vinkkinä kaikille kotikaupunkimatkaajille: jos olette valinneet jonkun bussin, menkää juuri sillä bussilla. Älkää esimerkiksi muuttako suunnitelmaa siksi, että kyseinen bussi näyttää olevan täynnä ja takana tulevan bussin pitäisi mennä samalle suunnalle. Noh, seikkailutoverini kanssa valitsimmen sen tyhjemmän bussin ihan vain havaitaksemme että eihän se mennyt yhtään sinne minne piti. Hyppäsimme pois bussista, ja tepastelimme lämpimässä kevätillassa melkein 3km siideriä ja olutta matkaeväänä naukkaillen. Tuli ihanan nostalginen teinifiilis tästä kaikesta alkaen väärästä bussista ja päättyen siideriin kevätauringon kultaamassa illassa. :D Näitä reissuja saisi olla enemmän!

Miss Piggy.

Tänään on ollut ehkäpä ahkerin päivä ikinä. No ei oikeesti, mutta oon saanu auton siivottua, ja pakko sanoo että sielä oli sotkua! Kuka ihme oli laittanu kuution verran hiekotussoraa etupenkkien alle? Entä kuka tunnustaa rähmineensä repsikan penkin? Onneks oli imuri, mikrokuituliina ja tekstiilien puhdistusvaahtoo. Ja reipas mieli.

Hah! Olin saanut aikaiseksi täysin julkaisukelvottoman muikeiluilmeen! Kukka saa tällä kertaa peittää sen vaikka yleensä en jaksa vaivautua sensuroimaan jäätäviä naaman vääntelyitä. Niin, ja en siivonnut autoo mekossa vaan ihan repuvaatteissa, mutta huomasin että asukuvia on jäänyt jemmaan enemmänkin niin niitä nyt sitten tulee.

Vielä täytyy kertoa auton siivoilusta, että ilmeisesti tyttöjen ei odoteta tekevän niin. Möyrin juurikin puhdistamassa repsikan penkin mysteeritahroja kun joku naapurin pappa huikkasi että "No poika, tuleekos puhdasta?" Mitä siihen sitten voi muuta sanoa kun että "Tulee tulee" ja jatkaa hämmentyneenä penkin hinkkaamista pinkit kumihanskat käsissä viuhuen. Ei tainnut patu huomata hanskojani... :D Hassu pappa!

Sinisessä hameessa hipsuttelin viime viikolla. Lapsetti vähän niin laitoin ikivanhan Miss Piggy-teepparin hameen kaveriksi ja homma toimi oikein kivasti. Ei aina voi olla niin aikuinen. Hihoina sai toimia viime syksynä Sokokselta löytämäni boleron tapainen parhaus-vaate joka pelastaa näin vielä viileinä aikoina kun vain on pakko saada laittaa toppi tai t-paita.

Löysin jääkaapista pari päivää vanhan maidon ja siitä jämästä tein pannaria lahjukseksi itselleni reippaasta auton siivouksesta ja nyt on sen syömisen aika! Tuoksuu niiiiin hyvälle että maistuis varmaan sullekin. Nam nam!

Raitahimo.

Mun tekee ihan kauheesti mieli kaikkee raidallista! Siis ihan kaikkee raidallista. Mutta pääasiassa raidallisia paitoja. Paksuja raitoja, kapeita raitoja, sinisiä, punaisia, mustia raitoja. Tekis mieli myös raidallisia nameja, ja miks ei keksejäkin... Eilen koitin helpottaa raitahimoani pukeutumalla raitapaitaan lähtiessäni kahvittelemaan (oikeasti tee-ttelemään, mutta se ei kuulosta oikealta sanalta) kaupunkiin. 

Jätin myös myssyn kotiin ja laitoin pikkuisen rusettipannan pitkästä aikaa. Päänahkani oli ihmeissään saadessaan raikasta ilmaa! Lyhyet hiukset on muuten ehdottomasti mun juttu, niihin on niin helppo laittaa kaikkia kivoja pieniä juttuja. Koitin siis tuossa vuoden verran kasvattaa pitkää tukkaa, ja se oli niiiiin väärä ratkasu. Onneks ymmärsin palata ruotuun! Vähän jotakin vaaleeta toi tukka kyllä vaatis...

Olisko kellään vinkkiä miten pallohameen sais silitettyä? Eihän toi kovin virallinen mekko oo, mutta aika kurjan näkönen noin ryppysenä. Auttaiskohan jos sen ripustais suihkun jälkeen kylppäriin höyrystyyn?

Pienet ruutuballeriinat pienillä ruseteilla! Tunnustan kyllä että illalla kun käveli kotiin päin niin varpaisiin saattoi käydä vähän kylmä, mutta sen verran olen valmis kärsimään söpöisyyden nimissä. Kai muutkin on alkanut kaiveleen kesäisempiä kenkiä esiin? :)

Ihan eka video!

Haha! Tässä blogihistorian ensimmäinen video. Tai siis video jonka ihan itse kuvasin ja jossa esiintyy osa minua. Tämä on myös ensimmäinen toteutettu lukijatoive jonka historia on vanhan blogin puolella, ja itseasiassa viime syksyllä jolloin eräänä iltapäivänä tylsyyksissäni kuvasin varpaitani... :D Pidemmittä puheitta, nimimerkki minni, tässä sinulle varpaat in action!

Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen varpaat näyttäsivät tekevän aaltoa, vaikka pointti oli levitellä niitä tasaisesti... Hmpf. Kevätkankeutta vai huono kuvakulma? Tähän en osaa vastata. Ja on mun koti ihan valoisa, mutta taisin valita hämärän nurkan kun noin siniseltä näyttää. Ei musta taida videoiden kuvaajaks olla! :D

Mutta kun varvasaiheeseen päästiin, niin jaanpa vielä omat varpaiden keväthuoltovinkkini. Tai näin ainakin omat koppuraiset kantapääni saan pehmiämään oikein kivasti. Tarvitaan rasvainen rasva, pari pakastepussia ja villasukat. 

Oma rasvainen rasvani on Dermosilin jalkavoide. Tämä putilo on kestänyt pienen ikuisuuden, hyvä hankinta siis, suosittelen ehdottomasti muillekin. Kivana plussana raikas mentolin ja eukalyptuksen tuoksu. Raikasta! Eli siis, laita reilusti rasvaa jalkoihin. Samalla voi vähän hieroa jalkapohjia ja rentoutua.

Vaihe kaksi, kiskaise pakastepussi rasvattuun jalkaan.

 

Ja pakastepussin päälle villasukka. Tai pörrösukka. Tai mikä sukka sattuu tuntumaan hyvältä. Joku lämpöinen kuitenkin mielellään.

Pidä vaikka yön yli rasva-pakastepussi-sukka-yhdistelmää, ja aamulla käpälät on varmasti todella pehmoiset.

Kukkamekossa.

Olen täysin hurahtanut mekkoihin kun aurinko vilahtelee. Mekko ja sukkikset olivat toiseksi pahinta mitä tiesin pari vuotta sitten. Pahinta oli kukkamekko. Nyt en tiedä mitä tekisin ilman tätä comboa. Olen siis sittenkin tyttö! :D Jes! Tässä postauksessa paljastan myös ainakin omaa mekkoelämääni huomattavasti helpottaneen salaisuuden.

Vielä en uskalla laittaa paksuja huivejani talvitakkien seuraksi vaatehuoneeseen, mutta ehkä jo pian... Pipot ja myssyt taitavat pysytellä esillä kesälläkin. Mutta optimismi kunniaan, kohta on kesä ja voin luopua sukkiksistakin. Jospa vain saisin talvirupiset kinttuni kuntoon. Aurinkoa vain, ja lisää aurinkoa. Kiitos! Ja sitten siihen paljasteluosuuteen. Herkkä hermoiset voivat katsoa poispäin NYT.

 

Kyllä vain! Musta mini mekon alle ja enää ei huolta tuulenpuuskien aiheuttamasta Marilyn-ilmiöstä. Erästä opettajaani lainaten: Helppoa mutta yksinkertaista!

Ihanaa alkavaa viikkoa!

PINK!

Hurraa! Vihdoinkin pääsin kirjautumaan bloggeriin! Tässä on ollut joku mysteerivika melkein viikon ajan ja meinasin jo menettää toivoni. Nyt mysteerivika on mystisesti kadonnut ja olen siitä iloinen. Olin kyllä pari päivää poissa kotikoneelta mikä teki ihmeen hyvää hermostolle. :D Mutta kerrankin kun kaikkea jännää tapahtu viikolla, olis ollu kiva päästä tännekin hehkumaan...

Toinen asia mikä tekee hyvää hermoille on aurinko. Ja joka puolelle nousevat terassit! Mikään ei ole niin varma kesän merkki kuin terassien putkahtelu kuppiloiden eteen. Ja kuulemma se, että armeijapojilla päähineeksi on vaihtunut baretti. Itse en tätä olisi tajunnut, mutta kun se sormella osoitettiin niin hyväksyttävähän sekin oli.

 

Tänään olinkin liikkeellä balleriinoissa! Kyllä vain, kesäkenkien aika on nyt. Hyvästi siis talvisaappaat ja karvakengät (okei, en omista karvakenkiä) ja tervetuloa suloiset balleriinat, avokkaat ja nilkkurit. Olin kokonaisuudessa niin keväisellä mielellä että ei mitään järkeä. Toinen asia missä ei ollut tänään järkeä oli PINKkeyteni. Yleensä ahdistun suunnattomasti paljosta pinkistä, mutta tänään se tuntui juuri oikealta.

 

Lisäksi kiikutin kaikki talvitakkini ulos tuulettumaan ja siirsin vaatehuoneeseen odottamaan omaa aikaansa. Saatan olla hieman turhan optimisti tämän kevään kanssa, mutta eihän nyt enää voi tarvita villakangastakkia? Eihän oikeasti? Loppuun vielä päivän väriteeman mukainen huikeaakin kuikeampi biisi!