Kesämies.

Tunnustan että olen aivan pudonnut kelkasta siinä mitä miesten pukeutumisessa tapahtuu. Tästäpä johtuen päätin sukeltaa H&M nettikaupan miestenosastolle ja bongailla mieleisiäni juttuja päästäkseni edes vähän hajulle mitä tulevan kesän kesämies voisi kiskaista päällensä.

Aloitetaan paidoista. Tunnustan että tykkään väreistä, mutta en överinä. Reippaan turkoosinen vihreä tai kivasti ruudullinen kauluspaita on ihanan raikas kaveri hillitymmille sortseille tai vaikkapa fiksummassa tilaisuudessa vaaleille pellavahousuille. Olen myös heikkona hieman renttumaisiin vaarinpaitoihin joiden hihat on helppo kääriä. Niitä vain on jostakin syystä vaikea vastustaa. Hauskat kulutetut teepparit ovat ehdottomia suosikkejani samoten kuin himpun verran siistimmät pikeepaidat. Ja kun ilta viilenee liputan kivan neuleen puolesta, tai mikä ettei punainen hupparikin toimisi.

Seuraavana housut. En ole mitenkään erityisen innoissani miesten farkkusortseista vaikka niitä tuntui olevan tarjolla kohtuullisen paljon. Valitsin siis jotakin muuta. Kesällä kuuluu mielestäni ehdottomasti suosia vaaleita sävyjä. Taas kummallinen päähänpinttymä. Kesälläkään ei välttämättä aina ole niin lämmin, joten vaitsin vaaleat löysähköt farkut ja kitin väriset rennot cargot. Näissä ei viileämmätkään kesäpäivät mene hukkaan.  Vaaleat pellavahousut pitäisi löytyä jokaisen kesämiehen kaapista fiksuja kesäjuhlia ajatellet. Juhannusrymyilyt on asia erikseen... :D Sortsit ovat myös vaalean sävyisiä ja ruudullisia. Ruutuaddikti täällä hei! Mutta ne vaan näyttävät kivoilta, erityisesti kun eivät ole liian räikeitä. Uikkarisortsit tietysti pitää olla, ja ne mielellään saavat olla hauskat. Valitsin siis kukkasia!

Ja viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä asusteet. Rakkaat kesämiehet, satsatkaa upeaan nahkavyöhön, se huomataan. Toinen asia mikä huomataan on sukat. Kyllä vain, sukat. Jos pidätte sandaaleja, ette käytä sukkia. Jos käytätte tossuja, käytätte varrettomia sukkia. Tästä ei keskustella. :D Tossuista puheenollen, huomasin että niitä on kaikissa kivoissa väreissä! Valitsin punaiset koska tykkään punaisista tossuista. Upeat perustelut... Hehe! Kokonaisuuteen saa näyttävyyttä rouhealla rannekorulla, mutta vähempikin riittää, kuten parit puuhelmirannekket. Lisäksi olen heikkona huiveihin. Niissä vain on jotakin taikaa. Kun ilta viilenee, voi kietaista kevyen huivin kaulaan. Näyttää kivalta! Ja voihan huivia pitää muulloinkin kun vaan illalla. :)

Tässäpä nämä! Oli piristävää paneutua välillä poikien pukeutumisen ihmeelliseen maailmaan hulmuhelmojen sijasta. Herättääkö kesämieslook ajatuksia, ihastusta tai vihastusta?

Jääkaapilla.

Ei niin mekkoystävällisestä markettimatkasta tuli kuitenkin erittäin hyvä tulos! Noin siis jääkaapin kannalta. Olen ehkäpä maailman laiskin ruokakaupassa kävijä, ja kerran viikossa tehtävä markettimatka on ehdottomasti pelastus tähän. Jooo, se vaatii hieman suunnittelua ruokalistaan ja muuhun mutta on ehdottomasti sen 10 minutin mietinnän arvoista. 

Tässä kuvat ennen ja jälkeen markettireissun. Ensimmäisessä kuvassa näette askeettisen, lähes tyhjän kaapin josta tietää että olisi taas aika poiketa Prismaan.  Tässä vaiheessa kaapista löytyi juuri ja juuri voikkaritarvikkeet. Ainoa vain, ettei ollut sitä leipää mistä voikkarinsa olisi tehnyt... Toinen kuva taas on iloinen jääkaappi jossa on muutakin kuin maidon jämät, leikkelettä ja hilloja. Haha!

Onko muita joita ruokakaupassa ravaaminen ei innosta? :D

Pilkkuja pilkkuja.

Kesä kaivautuu mieleeni ja pukeutumiseeni vaikka ulkona ei ihan siltä näytäkään. Matka markettiin tuntui juuri sopivalta retkeltä laittaa jotakin ihanan kevyttä päälle. Toki se olisi voinut ollakin, koska matka ulko-ovelta autolle, autolta markettiin ja takaisin samaa reittiä ei kuulosta kovin haastavalta. Totuus kuitenkin oli hieman toinen. Roikuin nimittäin kaikki matkat jotka ulkona piti selvitä hameenhelmassani kiinni etten esittelisi sukkisteni haarakiilaa koko kylälle.

Spirit Storen sininen pillku&rusettimekko on vain niin ihana! Aivan ehdoton suosikkini tällä hetkellä, se vain vaatisi tuulettomia päiviä ja paljon enemmän lämpöasteita. Pilkkumekko sai kaverikseen siniset pilkkusukkikset ja pikkuisen neuleen. Tunsin itseni vähän menninkäiseksi tässä asussa, semmoiseksi uteliaaksi ja vähän höpsöksi. En tiedä miksi. :D

Ulos tietysti laitoin takin, ihan niin kaheli en ole että puolipukeissa lähtisin melkein pakkaseen! Olen jotenkin jumittunut tuohon punaiseen kaulahuiviini. Se on juuri niin suuri ja piristävä ja lämmittävä että siitä on vain pakko tykätä. Onnistunut aleostos siis! Saappaiksi piti valita jotakin matalakantaista että onnistun ajamaan jyräämättä ketään. Olen oikeasti tosi hyvä kuski!

Pitsivinksahdus!

Kaikille on joskus käynyt niin että on nähnyt jotakin ja sitten se jää kummittelemaan mielen perukoille. Näin kävi erään pitsimekon kanssa, ja nyt meinaan kaivaa sen vaikka kiven silmästä! Bongasin tämän liioittelematta täydellisen vaalean pitsimekon H&M Magazinesta. Hurahdin muuten taas vaaleaan pistiin aivan kuin viime keväänäkin. Mikähän siinäkin on...

Tuossa mekossa on kaikki niin kohdillaan kun vain jossakin voi olla! Jos osaisin ommella ei tätä ongelmaa varmaan olisi. Ihana helma, ihanat hihat, ihana pitsi, ihana kesä. Tulisit jo! Sain muuten silkkimekkoni vihdoin kotiin. Jeee! Siitä kuvia kun saan aikaiseksi. Nyt tarvitaan vain jotku kunnon juhlat missä sitä ihanuutta pääsisi kunnolla käyttämään... Häitä, ristiäisiä, rippijuhlia, valmistujaisia, kaikkiin otetaan kutsuja vastaan! :D

Not-pink.

Kiitos vallitsevien sääolosuhteiden, olen kaivautunut taas neulehyllyyni. Vink vink, se lumi riittää jo! Jos nyt olisi syksy, hihkuisin innosta ja metsästäisin lumihiutaleita kielellä. Mutta kappas, kun on (tai siis pitäisi olla) kevät niin lumen tuleminen aiheuttaa vain verenpaineen nousua. Hetki sitten oli kaunis auringonpaiste, nyt tulee taas lunta. Mikä tässä mättää?!?!?

Kyseisistä säänvaihteluista huolimatta olin menneellä viikolla hempeällä tuulella ja päädyin söpöilemään haaleanvaaleanpunaisessa Onlyn neuleessa. Äklömätsäsin tähän vielä vaalenapunaisen rusettimyssyn ja rannekorunkin joka ei kuvassa näykään.

Yllättäen tässä olikin aivan älyttömästi liikaa vaaleanpunaista. Yök! Tuli hattarainen ja ällömakea olo juuri ennen lähtöä joten viimehetken muutokset asuun oli enemmän kuin paikallaan. Näin muuten tapahtuu noin kahdeksessa uloslähdössä kymmenestä... Hih! Pikainen kurkistus vaatekaappiin ja pufff! Tumma trikooneule muutti kaiken niin paljon oikeammaksi. En vain taida olla hempeilevä pinkki-tyttö. Ei sillä että edes haluaisin. :D Ja nyt näkyy rannekorukin.

Ihana arvonta.

Tincalin Killikoruissa on nyt arvonta jossa voi voittaa valitsemansa hemirannekorun. Koska tyttösen kauniit askartelut vetävät minua puoleensa kuin hunaja mehiläisiä, halusin vinkata myös muille tästä mahdollisuudesta kimaltaa! Osallistumisaikaa 1.4 asti, joten kipaiskaapa kurkistamaan.

Kuvaksi nappasin palkintoehdokkaat. Eikö vain olekin nättejä? Itse kuolailen tuon numero 8. perään... Nam! Sormet ristiin. :)

Tapettia ja kirjoja.

Tiedättehän sen tunteen kun löytää uudelleen vanhan rakkaan harrastuksen? Kun intoutuu aivan älyttömästi ja vetää melkein överit kun ei osaa lopettaa ajoissa. Itselle kävi näin juuri eilen ja toissapäivänä! Olen kärsinyt pahasta lukemisväsymyksestä. Mikään kirja ei ole temmannut mukaansa vaikka olisi ollut kuinka mielenkiintoinen. Olen aloittanut kirjoja ja hylännyt ne muutaman kymmenen sivua luettuani. Mahdottoman harmittavaa, mutta se taisi nujertua kerrasta. Tai ei oikeastaan, sillä aloitin viimeisimmän Potterin lukemiset jo ennen joulua! :D Sekään ei alkuun innostanut. Mutta sunnuntaina tapahtui jotakin jännittävää. Aukaisin kirjan, enkä olisi halunnut laskea sitä kädestäni. Laskin kuitenkin, aina välillä. Eilen kun tulin kotiin avasin jälleen kirjan ja luin ja luin ja luin, söin pikaisesti välillä ja luin lisää. Olo oli mahtava! Ja luin koko kirjan, en vain osannut lopettaa. Nyt tarvitsen lisää mahtavaa luettavaa, joten jos joku osaa vinkata mahtavista kirjoista niin rohkeasti kommenttiboksiin ehdotuksia!

Viime aikoina pukeutumiseni on ollut tylsää kuin tapetti. Tai siltä ainakin on tuntunut, kun mikään ei ole innostanut. Syytän tästä sitä typerää lumisadetta joka vei ihmisiltä ajotaidot ja kävelijöiltä kyvyn katsoa ennenkuin astuvat tielle. Tästä voisin avautua pitempäänkin. :D Mutta liikenneasioista sortseihin. Tässä tapettiunivormuni joihin olen jumittunut.

 

Vaihtuvat sortsit, myssy ja tekonahkatakki yhdistettynä mustiin lasten osastolta bongattuihin tennareihin. Tuntuu että tapettini ja lamppuni ovat jännittävämpiä kuin itse bloggari. Odotan vain kukkamekkojen aikaa! Huomenna hipsin pitkästä aikaa kaupungille katselemaan mitä sieltä saattaisi löytyä!

Fashion Stock Sales!

Hip Hei! Taas pian on aika Fashion Stock Salesien! Tapahtuma starttaa Tampereelta perjantaina ja lauantaina 8-9.4 klo 11-19 ja 10-18. Uutena paikkana Koskikeskus, eli paikallisittain Koskari. Olen taas ihan intoa piukkana tästä! On kivaa päästä hypistelemään kaikkia ihanuuksia. Varatkaa käteistä mukaan, olen huomannut että se on varmin tapa shoppailla, kaikilla myyjillä ei välttämättä ole maksupäätettä.

Mukana on tälläkin kertaa paljon kotimaisia nimiä, kuten Lumi (joka on eräs tapahtuman pääpuuhareista), Minna Parikka, My o My, Kirsi Nisonen ja moni moni muu. Ulkomaisista merkeistä löytyy myös kaikkea Vivienne Westwoodista Louboutiniin! Merkit kuitenkin vaihtelevat kaupungeittain, eli täytyy toivoa että juuri Tampereelle osuvat kaikki itseä kiinnostavat. Eli siis KAIKKI! :D

Moni muukin kaupunki saa osansa tapahtumasta, sillä kierros kattaa seuraavat kaupungit Tampereen lisäksi: Turku, Helsinki ja Oulu. Tarkemmat tiedot Facebookista, klik vain. :)

Viherpiiperrys.

Harrastin hieman viherpiipertelyä. Tänä(kään) vuonna en halua laittaa perinteistä rairuohoa pääsiäiseksi, joten pihistin äidiltäni idean herneenversoista. Paras osuus tässä kaikessa: ne voi vaikka syödä!

 

Kelmua istutusastioiden päälle että kosteus säilyy ja sitten vain odotellaan. Koitan saada versoni itämään pitämällä niitä hämärässä ja kun ensimmäinen pienikin vihreä pilkahdus näkyy, siirrän istutukseni valoon. Intouduin niin, että laitoin versoja tulemaan kahteen maljakkoon. Saas nähdä kuinka tässä käy. Tule hyvä herne, älä tule paha herne!

Paluu viikonloppuun.

Joskus on vain ylitsepääsemätöntä purkaa kuvia kamerasta. Tästäpä johtuen viikonlopun bileasua näin pienellä viiveellä. Matka jatkui luotani etkoilta Tivoliin, ja vaikka ilta oli mitä mainioin totesin että moiset bilehelvetit eivät vain enää sovi. Seuraavana päivänä korvat soi ja ääni oli totaalisen kadoksissa kaikesta huutamisesta. Kuulostin teini-ikäiseltä pojalta jonka äänenmurros on pahimmillaan. Vanha tahtoo vain istua pubissa juoruamassa ja juomassa hyvää omenasiideriä. Mutta jotain lähes konkreettista illasta jäi käteen, totesin että olisin hyvä räppäri ainakin huitomisen ja muuvssien puolesta... :D Ha ha haaa!

Liikkeellä olin aika tyttömäisellä kokonaisuudella. Halusin ehdottomasti laittaa hameen jota piti tuunatakin mutta aika ei ihan riittänyt. Tuunauksia siis tulossa kun vaan saan aikaiseksi. Topin löysin kaapistani taas piiiiiiiiiiiiitkästä aikaa ja oli todella iloinen. Kiva tehdä löytöjä omasta kaapista! Mutta miksi ihmeessä hiukseni näyttävät punaisilta?!?

Hiusten ei pitäisi näyttää yhtään punaisilta. Kameran säädöt? Mitä ne on? Ekaa kertaa laitoin  tuon höyhenpannan ja tykkäsin kovasti. Höyhenet rok rok!

Näin minä vihellän matkallani.

Viime aikoina olen...

• pukeutunut aivan liikaa sortseihin ja sukkiksiin
• innostunut pajunkissoista ja keväästä
• pettynyt kun sataa lunta

• sortunut punaisiin tulppaaneihin
• tehnyt pinkkiä perunamuusia
• luistanut siivoamisesta (jota teen juuri nytkin, hihi)

• silittänyt, pyyhkinyt ja niputtanut kirpparikamoja
• järjestänyt kirpparipöytää
• huomannut, etten olekaan niin kankea kuin luulin

• leiponut pullaa, kahdesti
• käyttänyt henkseleitä
• tilannut mekon joka on 100% silkkiä

Seuraavana kutsuvatkin tiskit ja imurointi. Blöä! Illalla juhlitaan ystävän synttäreitä täällä kaaoksessani (joka toivottavasti silloin enää ei ole kaaos), eikä kaapissani taida olla mitään kivaa vaatetta puhtaana. Nyrkkipyykkiä tiedossa? Enpä usko. :D

Kevätkevätkevät!

Sain sisäpiirin vihjeen, että Kalevankankaan kappelin vieressä on nähty pajunkissoja. Millään en meinannut uskoa, mutta koska lähde oli luotettava, pakkasin markettireissulle kameran mukaan voidakseni ikuistaa tämän varman kevään merkin. Ja siellähän niitä pieniä pehmoisia palleroita oli! Ei kovin montaa, mutta oli kuitenkin. :) Miu mau!

Hirvittävä kesäkaipuuni on saanut minut kaivautumaan sortsihyllylle. Sukkikset ja sortsit antavat toivoa kesästä. Tavallaan. Markettiin suunnistin siis farkkusortseissa ja takin alla päätin tarjeta kevyellä mustalla paidalla joka on vanha kuin taivas, mutta tykkään sen avoimesta selästä. Osaisinkohan ommella itse noita pari varastoon... Pipa päähän ja menoksi!

sortsit Ellos / sukkikset ja huivi Seppälä / paita ja myssy H&M /

Jaa mää vai?

Pihistin suloiselta Joalta kyselyn tapaisen joka passaa mielestäni mitä parhaiten uuden blogin ensimmäiseksi postaukseksi.

Kuka? Täällä höpisee ei ollenkaan vakava ammattimainen haahuilija Tampereelta. Sorrun liian usein herkkuihin ja voisin hipelöidä kauniita kankiä ja pehmoisia vaatteita vaikka maailman tappiin asti. Kotini on poikkeuksetta sotkuinen, kuten myös tukkani, siksi käytän usein myssyä eikä omakoti-postauksia juurikaan kannata odotella. Olen farkkutyttö joka haaveilee täydellisestä mekkojen täyteisestä vaatekaapista. Ristiriitaista? Kyllä vain, ihanan ristiriitaista.

Mitä? Kirjoittelen lähinnä höpöjuttuja liittyen tyyleihin ja muotiin, kuulumisia ja ruoka-postauksia tulee myös tasaiseen tahtiin sillä rakastan ruokaa (erityisesti kaikkia herkkuja). Pääasiassa tekstit ovat kevyttä hömppää mutta välillä intoudun syvälliseksikin. Kollaaseja, asukuvia, pinnallisuuksia, haasteita, hehkutuksia ja kivoja tapahtumia.

Missä? Lattialla on datauspisteeni. Pidän sen kohtuullisen epämukavana etten jumitu koneelle luvattoman pitkäksi aikaa. :D Niin käy kuitenkin luvattoman usein...

Millä? Koneena toimii babyblue LG:n läppäri. Välillä se murisee kummasti, jotakin on selvästi löysällä sen sisuksissa, mutta eipä tuo kai haittaa. Kameroina on Samsung Digimax D73 joka reissaa mukana festareilla ja muuallakin missä meno saattaa käydä kovaksi. Järkkärinä Canon EOS 450D jota suojelen ja en vieläkään ole opetellut ajamaan kunnolla.

Milloin? Milloin vain vielä kun on aikaa. Kun työt alkavat, niin todennäköisesti iltapäivällä. Harrastan myös ajastusta jos on aivan hirvittävä draivi päällä. Pääpiirteissään kuitenkin maksimissaan yksi postaus päivässä ja useammankin päivän taukoja saattaa tulla jos mitään ei irtoa tai loisin muualla kuin kotona.

kuvat vanhasta blogista