Sweetest blog.

Ihanainen Furiahz oli muistanut minua Sweetest blog-tunnustuksella keskellä kesää kun harrastin blogilomailua. Iso kiitos tästä näin jälkikäteen!

Tunnustuksen mukana tuli velvollisuus kertoa
1) lempiväri, joka itselläni menee kausittain. Nyt polttelee tumma sininen, kermainen vaalea. punainen ja metsäinen vihreä. Ihan ku tykkäisin joulusta... :D
2) lempiruoka, valehtelematta kunnon medium-pihvi, punaviinikastike, hyvät perunat ja kunnon kasvikset.
3) paikka jossa haluaisi käydä, näitä on niin paljon! Pariisi, Australia, Firenze, Venetsia... Melkein kaikki maailman paikat! (paitsi ne jossa on tosi likasta ja saattaa saada jonku hirveen taudin)

Tämä tunnustus velvollisuuksineen pitäisi jakaa myös eteenpäin toisille bloggareille. Tällä kertaa haluaisin antaa tämän ihastuttavalle Miss Cupcake Olivialle, hurmaavan suloiselle mummolle ja säihkyvän sädehtivälle Fionalle.

Pariisi on my mind.

Miks aina sataa kun oon menossa leffaan? Eilen oli jo kolmas kerta peräkkäin kun kastuin leffareissulla. Ehkä sää- ja elokuvajumalilla on joku salaliitto mua vastaan. No kuitenkin,  eilen oli Finnkinossa Superpäivät ja päätettiin ystävän kanssa mennä katsastamaan Midnight in Paris. Yleensä pitkästyn katsellessani Woody Allenin ohjauksia, ne vaan on niin mahdottoman hitaita. Tällä kertaa oli juuri täydellisen hidasta.  Ah ja voih! Ehdin ihmetellä juonen seuraamisen ohessa katulyhtyjä, arkkitehtuuria, naisten kauniita koruja, asuja, meikkejä, tunnelmaa... Nyt on pakko myöntää että kyseinen leffa on yksi parhaista mitä olen nähnyt pitkään aikaan. Täydellinen pimeneviin syksyn iltoihin lämpimän teemukillisen, turvallisen kainalon ja hyvän suklaan seuraksi. Kyllä vain, tämä elokuva muuttaa leffahyllyyni heti kun mahdollista.

 

Näissä vetimissä kastuin eilen. Onneksi leffaseuralaisellani oli ylimääräinen sateensuoja jonka sain lainaksi! Suurin huoleni luonnollisesti oli nahkasaappaani. Vaikka suihkutan niihin reilulla kädellä kosteussuojaa niin silti... Hyvin ne kuitenkin selvisivät. Koska olen hukannut oman sateenvarjoni, toiseksi paras vaihtoehto sateelta suojautumiseen on hattu. Tämä äärimmäisen ruma yksilö on todella rakas ja väristänsä johtuen päätynyt syyslakiksi jota hyvin satunnaisesti ulkoilutetaan talvellakin.

Innostuin Pariisista niin että halusin heti välittömästi kuulla kaupungista kaiken. Noh, edes vähän jotakin joltakin joka siellä on käynyt. Niinpä kyselin poikaystävältä hänen näkemystänsä kaupungista. Kuulosti juuri niin satukaupungilta kuin olin kuvitellutkin. Haluan heti niille kapeille kujille eksymään patonki kainalossa ja toisessa kädessä herkullinen leivos! Kuvaamaan katulyhtyjä, syömään leivoksia. Ihmettelemään kaupungin suuruutta ja syömään leivoksia. Tonkimaan pieniä liikkeitä ja syömään leivoksia. Pällistelemään arkkitehtuurin ihmeitä ja syömään leivoksia. Joko tuli selväksi että haluan syödä leivoksia? Kaikkia ihania makeita luomuksia joissa tuoksuu romantiikka... Kyllä vain, olen pehmo ja romantisoinut Pariisin mielikuvituksessani todelliseksi rakkauden kaupungiksi...

Löytyykö lukijoista Pariisin matkaajia? Pariisi-haaveilijoita? Kaikki ihanat tarinat ja kokemukset saa jakaa kommenttiboksiin. Kiitos!

Täällä taas!

Nonni! Koko kesän kestäneet (myös hieman omasta laiskuudesta johtuneet) nettiongelmat ovat nyt toivottavasti selätetty! Eilen kävi nettiasentaja-heebo pistämässä piuhat kiinni ja nyt mennään taas lujaaaaaaa... Tavallaan. Datailua hieman rajoittaa se, että nettipiuhani ei ylety eteisen puhelinpistokkeesta vessaa pidemmälle. Kyllä, tälläkin hetkellä dataan vessassa. Ja kyllä, meinaan pikimiten hankkia pidemmän nettipiuhan.

Mutta kyllä vaan on kiva päästä taas näpyttelemään tänne! Ja paljon on toki ehtinyt tapahtua kesän aikana, mm. poikkeuksetta kuusipäiväiset työviikot, mökkeilyä, festarointia, löhöilyä, syömistä (paljon), pussikaljottelua terassilla istumisen sijaan, työnhakua, uimista sekä Serenassa että ihan oikeassa järvessä. Tulipa poikettua myös Korkeasaaressa noin 20 vuoden tauon jälkeen... Ihan kaikkea mitä kesältä voi odottaa! Ja uudet seikkailut odottavat kun vuosi lähestyy loppuaan. Jännää! Seuraavaksi kuvaspämmi kesästäni, ihan vaan siksi että olen niin innoissani kaikesta.

Ja oon mä jotain vaatteitakin pitäny, voisin kerätä niistä vaikka jonku koosteen niin päästään takasi aiheeseen. :) Mitenkäs muiden kesä on sujunut? Kertokaa KAIKKI!

Ihan pihalla.

Blogimaailma on rullannut ihan hirvittävällä vauhdilla, mutta missä ihmeessä mä oon ollu? En ainakaan linjoilla, siltä tuntuu... Taidan kärsiä pienoisesta blogiähkystä kun olen seuraillut aktiivisesti vain ihan paria lemppariblogia. Kuvia on kyllä tullut napsittua entiseen tyyliin mutta mitään ei ole päässyt julkaisuun asti. Hämmentävää. Mutta yritänpä nyt skarpata!

Kaivelin kuvat arkistoista jotka alkavat jo vähän pursuilla materiaalia. :D No ei ehkä sentään pursuilla, mutta valinnanvaraa tuntuu olevan. Kesä tulee mintunvihreiden farkkujen myötä enemmän ja enemmän todelliseksi ja kun takista käärii hihat niin kyllä kelpaa! Kaiken tietysti kruunaa mansikat ja jäätelö torilla töiden lomassa nautittuna. Töissä kuitenkin vuoraudun fleecen ja tuulitakin suojiin suojellen herkkiä kinttujani säärystimillä farkkujen alla. Ei siis mitään erityistä blogimatskua nuo työvaatteet ainakaan tähän aikaan vuodesta! Tulkaahan kuitenkin käymään Tammelantorilla!

Yksi huikea juttu täytyy vielä jakaa! Olin viime viikolla käymässä ystävän luona kylässä ja kävin henkevän keskustelun hänen 1-vuotiaan tyttönsä kanssa ruuasta. Keskustelu oli seuraava:

Minä: Murunen, syötkö itse?

Pieni ihminen: Syön!

Aivan mahtavaa! Tytön äiti tosin oli sitä mieltä että vastaus oli vahinko, mutta elän ehdottomasti siinä uskossa että minä ja pieni muru kävimme keskustelua tonnikalakastikkeen syömisestä. :D

Kesäsateessa.

Jokohan tää blogger suostuisi yhteistyöhön? On kyllä ollut lohduttavaa lukea muiden blogeista että en ole ollut ongelmien kanssa yksin. :)

Palataanpa torstaihin. Töiden jälkeen suunnistin likkakaverin kanssa Finnkinon superpäiville katsomaan Hurjapäitä. Tietenkin. En kaljuista miehistä juuri syty, mutta onhan Vin Diesel hot. Vaikka kaverini sanoikin että Vinillä on väärät sääret. :D Onko miehen väärillä säärillä väliä? Ja vasta nähtyäni tämän leffan tajusin kuinka ihanan häijyltä mattamusta näyttää. Grrrrr... Ja wrooooooooom! Nyt haluan auton joka murisee. Corolla ei murise.

Päälle valikoitui kukkamekko ja vaalea neule. Kesän mukana tulee kyllä kaikki vaaleat ja hempeät sävyt ihan uudella tavalla esiin. Erityisesti kun vielä pääsisi aurinkoon pötköttämään ja saisi väriä pintaan. Hellepäivät Sorsapuistossa, missä olette? Pari päivää menneellä viikolla ei riittänyt mihinkään, mutta teki ihmeitä iholle. Kintut on paljon vähemmän rupiset.

 

 Leffan loputtua oli aika palata todellisuuteen, eli kesän ensimmäiseen ukkosmyrskyn tapaiseen. Mikään ei ole kesäsateessa parempaa kuin ukkonen ja salamointi. Ja se lämmin kaiken raikastava ja luonnon herättävä sade joka saa ihmisenkin aivan uuteen mielentilaan. Vai olenko se vain minä, joka onnellinen ja hölmö hymy naamallani tassuttelin rauhallisella tahdilla kotiin päin nauttien piiskaavasta tuulesta ja siitä, että en nähnyt rillieni läpi juuri mitään?

Pako kaupungista.

Maanantaina karattiin maaseudun rauhaan grillaamaan ja saunomaan. Oli kyllä ihanaa, rentouttavaa ja maukasta päästä pois kaupungista. Ja talviturkkikin jäi sille matkalle. Voin kertoa että oli muuten kylmää mutta myös virkistävää! Saunasta nopea kastautuminen onnistui kivasti, paitsi että ekan kerran kyllä suikkasin ennen saunaan menoa, mutta se ei varmaan ole oleellista...

Mökkicouture oli viimesen päälle helppoa, lörttö teeppari ja risat farkut. Ja bikinit. Ja tietysti tukka pystyssä.

Kun mökille mennään, niin siellä pitää syödä. Mitä enemmän sen parempi! Ja nimenomaan grillata kaikkea mahdollista hyvää. Parasta on haistaa käristyvän marinadin tuoksu kun lihat laitetaan grilliin. Nam nam... Seuraavassa ruokakuvia. Äh, miten alko taas tekeen mieli kaikkea grillattavaa!

Tein ihanaa mansikka-melooni-mozzarella-kurkku-salaattia. Kyllä vain, ihan itse pilkoin ja revin herkut kulhoon. Grillissä taas pöhisi possua ja maissia, pekoni-herkkusieniä ja grillimestarin makkara josta tulikin grillausvälipala.

Tietysti jäi mansikoita ihan sellaisenaankin syötäväksi. Vaikka ei vielä kotimaisia olleetkaan, niin olivatpas vaan hyviä. Tai toki olivat kotimaisia jos sattuu olemaan kotoisin Hollannista! Loppuun vielä muutama fiiliskuva. Ihanaa kun kesä on täällä vihdoinkin! 

Ja P.S. On mulla bikinit tossa järvipönötys-kuvassa. :D

Päivä parvekkeella.

Tämän päivän vietin valloittaen äipän parvekkeen. Taidan sittenkin tarvita parvekkeellisen asunnon, tai sitten sen rivitalon pätkän jonka piha on sen verran suojainen että siellä uskaltaa hillua bikineissä. Päivän saldona on pienoiset rusketusrajat bikinien yläosasta ja keskellä reittä menevät järkytysrajat kun vain käärin housujen puntteja! Niistä pääsee toivottavasti helposti eroon. Paras olis päästä! :D

Mihinköhän oon tarkentanu kun on näin suttusia kuvia? Kamerataituri vauhdissa. :D Kuvat on arkiston aarteita about viikon takaa kun testailin röyhelötoppia bf-farkkujen kanssa. Kivasti toimi, teen näin toistekin. Huivista on tulossa taas vakiovaruste kun kesätukka on edelleen in progress... Jospa huomenna saisin soitettua kampaajalle niin pääsisi eroon ylimääräisestä karvasta.

Tein toki tänään muutakin kun vaan luin parvekkeella auringosta nauttien. Nimittäin fillaroin  noin 9 km kotoa tuonne parvekkeelle ja tietysti takaisin. Olin siis reipas ja sain siinäkin vähän aurinkoa. Myönnän, kesällä olen aurinkoholisti, en millään saa tarpeeksi. Töissäkin parasta on kun saa olla ulkona ja nauttia säteistä.